1. Mitä on maantiede

Tervetuloa ge1 kurssille "Maailma muutoksessa"!

Kurssi suoritetaan tekemällä tunnin aikana annetut tehtävät vihkoon sekä tekemällä useampi koe.

Vihkot kerätään noin viikon välein arvioitaviksi, kerron etukäteen minä päivänä ne kerätään.

Tehtävien lisäksi kurssilla tehdään useampi pienempi koe käsitellyistä aiheista, kerron etukäteen aihealueet kokeisiin.

Arviointi:
Onko tehtävät tehty miten huolella
Onko tehtävät tehty oppitunneilla keskittyneesti
Onko tehtävät vihkossa kattavasti tehtyinä
Kokeissa osaaminen

Vihkot:
Kanteen nimi
Ensimmäinen sivu sisällysluetteloksi
Merkitse aina aihe numerolla ja selvästi otsikoiden
Jokainen aihe omana kokonaisuutenaan, eli uusi aihe uudelle sivulle

Tiistai 5.2

 Tehtävä 1. Kirja s 5-11 + netti
Selaa päivän uutisia eri medialähteistä.
a. Etsi kolme luonnonmaantieteeseen liittyvää uutista ja kerro niistä
b. Etsi kolme ihmismaantieteeseen liittyvää uutista ja kerro niistä
c. Onko joukossa riskeihin liittyviä uutisia, mitä?
d. Miltä alueilta uutiset ovat?
e. Onko uutisissa mukana karttoja, diagrammeja tai valokuvia?
ovatko ne ymmärrettäviä, mitä ne kuvaavat?

Osaa kokeessa: 
- mitä tarkoittaa luononmaantiede
- mitä tarkoittaa ihmismaantiede

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3. Maanjäristykset

Kuva
Selvitä vihkoosi seuraavat termit: 1. a. Litosfääri ja kuori b. episentrumi ja hyposentrumi c. alityöntövyöhyke d. erkanemisvyöhyke 2. Miten maanjäristykset syntyvät? 3. Millä mitataan maanjäristyksen voimakkuutta? 4. Tutki alla olevaa karttaa. Mille alueille maanjäristykset sijoittuvat? Miksi? 5. Lue alla oleva artikkeli. Mikä aiheuttaa maanjäristyksiä Suomessa? Perämerellä voimakas maanjäristys – yli neljän magnitudin järistys mitattiin Suomessa viimeksi 1800-luvun lopussa ”Koko perhe heräsi äänekkääseen järistykseen”, kertoi järistyksen kokenut raahelainen. Kuvakaappaus maanjäristyksiä seuraavalta EMSC-sivustolta. Virve Kähkönen HS, Hanna Kärppä HS, Toni Lehtinen HS Julkaistu:  20.3.2016 1:49  , Päivitetty: 20.3.2016 14:46   PERÄMERELLÄ  Ruotsin rannikon lähistöllä tapahtui lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä, puolilta öin Suomen aikaa maanjäristys, joka oli Pohjoismaiden mittapuulla poikkeukselli...
Lue lisää

Ilmastonmuutostehtävä 7.3

Kuva
Ilmastonmuutostehtävä 7.3.  - Lue alla olevat kolumnit / artikkelit.  - Kirjoita sen jälkeen vihkoosi noin sivun pituinen  teksti  mitä  ajattelet tällä hetkellä ilmastonmuutosesta mitä ajattelet tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen suhteen mitä ajattelet vaikuttamismahdollisuuksista mitä ajattelet ilmastonmuutos uutisoinnista jne   Ilmastovouhotus on iso vitsi Päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin.” Palasin kotiin Intian-matkalta ja laitoin TV:n päälle. Siellä puhuttiin, kuinka Pohjoismaissa asuvien on myllättävä täysin arkensa globaaleissa ilmastotalkoissa. Naurahdin ääneen. Mietin, että lopettaisivat tuon vouhotuksen, koko juttuhan on iso vitsi. Jo lyhyt kiertomatkailu Intiassa ja varsinkin sen saasteiden myrkyttämässä pääkaupungissa New Delhissä riitti kirkastamaan asian: päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin. Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa mu...
Lue lisää

Tehtävä torstaina 7.2

Lue teksti ja vastaa vihkoosi kysymyksiin jotka ovat tekstin lopussa. Jos maapallon tulevaisuus ahdistaa, muista ympäristönsuojelun suuret voitot – Laaja tiedeartikkeli kertoo muun muassa, miten otsonikato ja happamat sateet saatiin kuriin Myrkyllinen lyijy katosi bensiinistä, ja kaikki voittivat. Suomen saastuneet sisävedet puhdistettiin, ja kaikki kiittävät. ILMATIETEILIJÄT  säikähtivät vuonna 1985. Otsonikerros Etelämantereen yllä oli ohentunut lähes 70 prosenttia aiemmista mittauksista. Havainto oli niin hurja, että sitä luultiin ensin virheeksi. Vasta laitteistojen tarkistuksen jälkeen tutkijat uskalsivat kertoa julkisesti löydöstään. Kolmen happiatomin muodostamaa otsonia on ilmakehässä vähän, vain muutamien miljoonasosien verran. Valtaosa siitä on 15–30 kilometrin korkeudessa. Jos ilmakehä puristettaisiin maan pinnan paineeseen, siitä tulisi seitsemän kilometriä paksu, ja otsonia riittäisi kolmen millimetrin kerrokseksi. Ilman sitä me emme kuitenkaan vois...
Lue lisää