3. Maanjäristykset
Selvitä vihkoosi seuraavat termit:
1.
a. Litosfääri ja kuori
b. episentrumi ja hyposentrumi
c. alityöntövyöhyke
d. erkanemisvyöhyke
2. Miten maanjäristykset syntyvät?
3. Millä mitataan maanjäristyksen voimakkuutta?
4. Tutki alla olevaa karttaa. Mille alueille maanjäristykset sijoittuvat? Miksi?
5. Lue alla oleva artikkeli. Mikä aiheuttaa maanjäristyksiä Suomessa?
1.
a. Litosfääri ja kuori
b. episentrumi ja hyposentrumi
c. alityöntövyöhyke
d. erkanemisvyöhyke
2. Miten maanjäristykset syntyvät?
3. Millä mitataan maanjäristyksen voimakkuutta?
4. Tutki alla olevaa karttaa. Mille alueille maanjäristykset sijoittuvat? Miksi?
5. Lue alla oleva artikkeli. Mikä aiheuttaa maanjäristyksiä Suomessa?
PERÄMERELLÄ Ruotsin rannikon lähistöllä tapahtui lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä, puolilta öin Suomen aikaa maanjäristys, joka oli Pohjoismaiden mittapuulla poikkeuksellisen voimakas.
Järistyksen voimakkuus oli Geofon-palvelun mukaan 4,3 magnitudia. Tutkimusjohtaja Annakaisa KorjaSeismologian instituutista kertoo, että järistyksen voimakkuudeksi mitattiin Suomessa 4,1 magnitudia.
”Ruotsissa voimakkuudeksi on mitattu 3,9 ja mittaustulokset tietenkin vaihtelevat paikallisen magnitudin mukaan. Meidän mittaustulos ei ole vielä tarkistettu”, Korja sanoo.
Järistyksen voimakkuus oli erittäin poikkeuksellinen. Edellisen kerran yli neljän magnitudin järistys mitattiin Suomessa 1800-luvun lopussa.
”Näin isoja nelosen järistyksiä tapahtuu keskimäärin kerran sadassa vuodessa”, Korja sanoo.
Viimeisen sadan vuoden aikana Suomessa on mitattu muutama lähes viimeöisen järistyksen lukemiin yltänyt järistys. Kuusamossa mitattiin vuonna 2000 3,5 magnitudin järistys ja Alajärvellä vuonna 1979 3,8 magnitudin järistys.
SUOMESSA MITATTAVAT järistykset joutuvat pääsääntöisesti Atlantin laajenemisesta. Euraasian ja Pohjois-Amerikan laatat erkanevat toisistaan aiheuttaen puristusjännityksen Fennoskandian alueella.
”Atlantin keskiselänne leviää, eli Atlantti aukeaa ja aiheuttaa jännityskentän. Sen lisäksi järistysalueella on todennäköisesti ollut maannoususta aiheutunut jännityskenttä päällä”, Korja selvittää.
Seismologian laitos jatkaa järistyksen analysointia. Poikkeuksellisuudestaan huolimatta järistys ei yllättänyt tutkimusjohtajaa.
”Tiedämme, että näin suuria järistyksiä tapahtuu, mutta emme tiedä missä ja milloin”, Korja sanoo.
Maanjäristykset eivät ole Suomessa poikkeuksia, vaan täällä mitataan vuosittain kymmeniä järistyksiä. Tänä vuonna niitä on mitattu jo 11 kappaletta. Vuonna 2011 järistyksiä mitattiin yli 200 kappaletta.
JÄRISTYS TAPAHTUI Luulajan rannikon lähettyvillä kello 23.55. Monet ruotsalaiset kertoivat maanjäristyksiä seuraavan EMSC-palvelun nettisivuilla, miten talot tärisivät ja kuulosti kuin katolle olisi satanut raskaasti lunta.
Järistys tuntui myös Suomessa saakka.
”Koko talo heilui edestakaisin”, kertoi eräs viestin lähettäjä Raahesta, joka sijaitsee 112 kilometriä järistyksen keskuksesta.
”Koko perhe heräsi kello 23.55 äänekkääseen järistykseen ja värinään”, toinen Raahesta viestiä lähettänyt henkilö kertoi.
6. Lue artikkeli Kalifornian maanjäristyksistä.
a. Mitä kerrotaan Kalifornian tulevaisuuden riskeistä maanjäristysten suhteen?
b. Miksi Kalifornian rannikolla on suuri riski maanjäristykseen?
c. Mikä on San Andreasin siirros?
"TODENNÄKÖISESTI San Franciscon lahden alueella tapahtuu suuria, vahinkoa tuottavia maanjäristyksiä sinun elinaikanasi." Näin opasti vuonna 2005 lukijaa San Francisco Chronicle -lehdessä järistysriskien tutkija Matthew d'AlessioYhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksesta USGS:stä.
San Franciscossa järisi Nepalin viimehuhtikuisen suurjäristyksen veroisesti eli magnitudin 7,8 voimalla vuonna 1906, ja koko Kalifornia odottaa seuraavaa isoa.
Tuoreimman, 2013 julkaistun ennusteen Ucerf3:n mukaan jossakin päin Kaliforniaa sattuu 30 seuraavan vuoden aikana vähintään 6,7:n kokoinen eli keskivoimakas järistys yli 99 prosentin todennäköisyydellä. Todella suuren, vähintään 8:n kokoisen järinän todennäköisyys samana aikana on seitsemän prosenttia.
Magnitudiasteikko kuvaa järistyksessä vapautuvaa energiamäärää ja on logaritminen, eli esimerkiksi 6:een verrattuna 7 on kymmenen kertaa ja 8 sata kertaa voimakkaampi.
Magnitudista ei voi suoraan päätellä järistyksen tuhoisuutta, sillä vaikutus riippuu muun muassa järistyskeskuksen etäisyydestä ja maaperän laadusta. Keskivoimakaskin järistys voi osoittautua tuhoisaksi.
JÄRISTYSRISKI johtuu siitä, että Kalifornian rannikko epäonnekseen kuuluu maankuoressa eri laattaan kuin sisämaa. Rannikko on Tyynenmeren laattaa, joka valtameren toisessa ääressä uppoaa Japanin alle. Siksi rannikko pyrkii liukumaan sisämaan eli Pohjois-Amerikan laatan suhteen luoteeseen.
Laatat kuitenkin tarraavat toisiinsa ja nytkähtävät vain ajoittain ja paikoittain. Nytkähdys on maanjäristys: sitä isompi, mitä suurempi alue kerralla liikahtaa.
Kaliforniassa laattojen rajaa nimitetään San Andreasin siirrokseksi. Kyse ei kuitenkaan ole yhdestä ainoasta kallioperän halkeamasta, vaan Kaliforniaa kirjoo erikokoisten siirrosten seitti, jonka osasiin nytkähdykset voivat ohjautua.
Järistyksen sattumishetkeä ei voi ennustaa. Voi laskea todennäköisyyden tietynkokoiselle nytkähdykselle tiettynä aikavälinä, mutta tarkka hetki on satunnainen.
Jo alkaneesta järistyksestä voi kuitenkin tekniikan avulla saada lähialueille muutamien sekuntien tai kymmenien sekuntien varautumisajan, joka voi riittää esimerkiksi vaurioherkkien laitteiden ja liikenteen pysäyttämiseen.
Vaurioittavimpien järistysaaltojen edellä nimittäin kulkee hieman nopeampia aaltoja, jotka varoitusjärjestelmä voi mitata. USGS yhteistyökumppaneineen onkin kehittämässä koko länsirannikolle sellaista järjestelmää, ShakeAlertia. Testikäyttäjät ovat päässeet kokeilemaan sitä vuoden 2012 alusta saakka.
Kommentit
Lähetä kommentti